NOUGATIN RÄPPÄÄJÄ (14.01.2004 - 03.07.2006)

Riku oli ensimmäisiä virtuaalikoiriani, ja aina minulle hyvin rakas. Riku oli myös ensimmäinen koirani, joka pärjäsi näyttelyissä. Riku ehti saavutta monia loistavia titteleitä ja ansioita virtuaalikoiralle pitkän elämänsä aikana, ja jään kaipaamaan tätä hellyyttävää koiraherraa kovin.

NOUGATIN PITKÄTOSSU (14.01.2004 - 05.08.2006)

Peppi oli Rikun riehakas ja reipas sisko, eikä nuorena ollut muuta kuin kotikoira. Kun Peppi kasvoi, niin huomasin neidin lahjakkuuden, ja rupesin käyttämään sitä näyttelyissä, ja kas vain, Pepistä ehti tulla Sertiä vaille Puolan muotovalio, ja agilityssäkin se jaksoi vanhoille päivilleen asti. Peppi oli kennelin päivänpaiste koko pitkän elämänsä ajan, ja suru oli koirillakin suuri kun neiti aivan yhtäkkiä menehtyi.

LI'L STEP ABRACADABRA (01.04.2004 - 28.07.2006)

Dara, joka tuli minulle Pepin ja Rikun jälkeen, oli toinen menestyksekkäimmistä koiristani pitkään. Dara oli monta vuotta uskollinen näyttelytähteni, kunnes neidin vanhetessa siirsin hänet vain agilitykäyttöön. Ihan vähän aika sitten kiinnostuimme kuitenkin myös koiratanssista, ja Dara oli siinä oikea luonnonlahjakkuus. Kaksi KUMAA ehti mukaan tarttua ennen tätä päivää. Jään kaipaamaan tätä hössöttäjää niin kovin.

SHALA's CHENNEA (17.03.2001 - 15.08.2006)

Enna oli koira, joka tulee kohdalle vain kerran elämässä. Se oli kaikkea. Aktiivinen, kaunis, luotettava, rauhallinen ja tottelevainen. Omistin Ennan pennun, mutta myin sen ja ostin äidin. En kadu yhtään, sillä Ennasta tuli omistuksessani ihmekoira. Se oli virtuaalinen Suomen muotovalio ja sillä oli koulutustunnus Hk3 sekä BH-arvonimi. Lisäksi se kilpaili koiratanssissa, tokossa, agilityssä, ja paimennuksessa. Myös vesipelastusta koitimme, mutta se ei ollut meidän juttumme. Tulen aina kaipaamaan tätä koiraa.

EDELWEISS ATHENA (01.09.2004 - 20.11.2006)

Nappe oli rauhallinen ja hienokäytöksinen herrasmies suurella luonteella, ja eli pitkän ja onnellisen elämän. Se vietti koko elämänsä Rajavyöhykkeen koirana, ja vaikka alkuun näyttikin siltä että ura ei oikein näyttely-, agility-, tai tokokoirana urkene, niin slti Nappe nukkui pois takanaan neljä SERTiä, kolme RYP-sijoitusta ja yksi BIS1-titteli. Nappe kuoli vanhuuden vaivoihin, ja haikeasti hyvästelemme tämän todella rakkaan ystävämme.

ANWICAD ROBIN HOOD (20.05.2005 - 05.12.2006)

Robbie oli rakas ystävä. Se oli aina oppivainen ja innostunut kaikesta, ja koska se ei ollut vielä vanha, vaan mehentyi niin sen poismeno riipii sydäntäni. Robbie loisti elämänsä aikana agilityssä, ja pääsi kisailemaan mini II- tasolle. Näyttelyissä se saavutti arvonimikseen 9 SERTiä kuudesta eri maasta, ja ylsi Norjan vahvistamattomaksi muotovalioksi ja monen maan Voittajaksi. Robbie jätti kuitenkin jälkeensä paljon iloa, ja siitä meitä muistuttamassa ovat G-pentueen kullannuput.

EDELWEISS CHERRY CHOKATA (29.01.2005 - 07.12.2006)

Kata oli toinen cairnterrierini. Se koki monenlaisia vastoinkäymisiä elämänsä aikana, ja sillä oli lievä patellaluksaatio, joka lopetti hyvin alkaneen agilityuran. Katan kanssa kisattiin näyttelyissä, ja neiti oli menehtyessään sertiä vaille Norjan muotovalio. Kata jouduttiin lopettamaan, kun sen lihakset rupesivat halvaantumaan. Vaikean päätöksen jälkeen jouduin lähettämään sen virheämmille lenkkipoluille.

FORLINDOMS AQUAMARINE (30.12.2004 - 20.12.2006)

Marie. Pieni supermamma. Sen iloisen ja taukoamattoman haukunnan voin melkein kuulla korvissani vieläkin. Marie kuoli eläinlääkärin piikistä vanhuuden vaivojen takia, sen jalat olivat jo heikentyneet ja selkävaivojakin oli ilmaantunut. Se ehti elää hyvän elämän, ja jätti jälkeensä Rajavyöhykkeen F-pentueen ja suuren joukon faneja. Marie keräsi näyttelyistä SERTejä todella useita, ja ehti paimennusvalioksikin päästä, samoin kuin Norjan vahvistamattomaksi ja Kanadan muotovalioksi. Tulemme aina kaipaamaan tätä turbomammaa!

BAYÉ BY TAO-HI (23.03.2005 - 30.12.2006)

Bea pieni. Se oli aina pirteä ja helliteltävä, ja sen poismeno koskee, sillä tyttö ei kuollut vanhuuteen vaan vaikeaan, ei onneksi perinnölliseen, kehittyvään sydänsairauteen. Bea pärjäsi eläessään näyttelyissä aivan uskomattoman hyvin, ja periytti ulkomuotonsa jälkeläisilleen Repelle, Heralle ja Olgalle. Bea on koira, jota en koskaan voi unohtaa.